...
Kannoit minua turvassa sylissäsi,
kasvatit minut niin kuin sisareni.
Suojelit kaikilta minun möröiltäni,
opetit kohtaamaan kaikki pelkoni.
Tamppasit alun juurilleni,
Pian tulen omalle muurilleni,
johdatit elämään tuhansilla rukouksilla,
varjelit matkani äänettömillä huokauksilla.
Kuinka voisin tarpeeksi kiittää,
Lapsilleni tahdon tämän kaiken oppimani siirtää,
ja niin, sukumme viljaa niittää,
siten, Teidät rukouksiini aamuin illoin liittää.
Muistathan, kun sinä lauloit, äitisi opettamia säveliä,
Ja kun kerroit niitä tarinoita, kun ei oltu edes äveriä.
Sinä olet sankari, Minun elämäni pieni arkkitehtuuri,
Huolenpitosi, uhrauksesi, rakkautesi, niin, sinä olet suuri.
Aina kun itken, sinä lohdutat.
Aina kun huudan, sinä rakastat.
Aina kun nauran, sinä iloitset.
Aina kun pelkään, sinä suojelet.
Aina kun epäilen, sinä rohkaiset.
Mutta sinäkin olet vain ihminen,
et ole täydellinen, olet haavoittuvainen,
Mutta minulle olet sitäkin arvokkaampi,
Äiti, minä rakastan sinua.
...
(c) Janika E.
with lööv to moms and especially to my mom: Rawwr<'3
Sinä olet sankari, Minun elämäni pieni arkkitehtuuri
VastaaPoistaKOHTA, josta pidin.
kiva kuulla, että edes siitä! :------D <3
VastaaPoista