maanantai 5. marraskuuta 2012

ajatuksia työn lomasta

Mä piirtelen pilvilinnoja,
Mä haaveilen lentämisestä,
Siitä omilla jaloilla kävelystä.

Kun mikään ei mee oikeaan suuntaan,
Haluan yrittää vasemmalta,
Jos tuolla jossain ois toivoa,
Jotain joka on mun luomaa ja omaa.

Piilopaikka mun haaveille,
Syntypaikka mun onnelle,
Kasvupaikka minulle.

Mä haluan nähdä ja kokea,
Tuntea ja maistaa tän maailman,
Elää hetkessä,
Olla läsnä,
Olla tässä.

Täällä mä en saa happee,
Täällä ne kahleet riuhtoo mua,
Mun jalat on betonissa,
Keho solmussa ja mieli sidottuna.

Jossain on mun narnia,
Jossain mun mieli lentää,
Mun keho tanssii salsaa ja huutaa ai carambaa,

Ja ensimmäistä kertaa;
Mä hengitän.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Vertauskuva

Voin olla itteeni tyytyväinen, että selvisin edes tähän asti.
Tuntuu vaan, etten osaa enää edes kirjoittaa. En saa niitä asioita mun sisältä enää ulos.
Pelottaa jos tää vaan menee pahemmaksi, kun kaikki reitit ulos sulkeutuu.
Tiedättekö, niin kuin olisit kerrostalossa jossa olisi tulipalo, hätäuloskäyntejä on esim. 3.
Tulipalo lähtee alakerrasta, ja sä toteat että siinä on liian paljon savua, vaikka siinä on vielä pieni liekki, se kirpaisisi ehkä kerran, kun juokset siitä läpi, mutta se ois siinä, mut se savu vaan on liian sankkaa, etkä sä muutenkaan tarvi mitään apua.
Toisessa kerroksessa se tuli on jo isompi, ja tuntuu jo ylivoimaiselta kohdata ne liekit ja mietit, että jos sitten ylempänä.
Kolmannessa kerroksessa sä et enää uskaltais hypätä, toiseen kerrokseen on myöhäistä mennä ja alakerta on vielä sankemmassa savussa, sä näet kattoluukun ja tiedät sen olevan enää ainut tie pois tästä ahdingosta, mutta sä tiedät, että se kattoluukku on lopullinen, ja sä tuskin selviät siitä.
Mä taidan olla siinä kolmannessa kerroksessa. Mutta tavallaan se kerrostalo on mun sisällä, tai mä olen se kerrostalo. Terapia ois 1.ovi ulos. Ystävät ois 2. ovi ulos. Kirjoittaminen ois 3. ovi ulos. Kattoluukku ois jotain aivan muuta. Se tulipalo on ahdinko/ahdistus/pelko, mikä tahansa. Ja ne kerrokset on asteita sille miltä musta. Se viimeinen hätäuloskäynti vaan tuntuu tulevan liian lähelle. Miksen mä voinut poistua tästä palavasta talosta jo aiemmin, tai miksen mä saa sitä paloa sammumaan.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Jos koskaan olette miettineet..

Tästä tekstinpätkästä tämä blogi sai alkunsa:

"Todellisuudessa minun pitäisi kirjottaa jotain paskaa onnesta, mutta kun en piru vie muista minun aihettani,joten saanen sönkätä jotain paskaa ? kiitos. eli yritän näyttää siltä kuin tekisin jotain, aikaa on vain muutama minuutti ja olen saanut jo aika monta pahaa vilkaisua opettajan suunnalta, tämä on ihan hauskaa, ehkä minun pitäisi alkaa kirjoittamaan omaa blogia, turhaa sellaista, mutta olisi se hauskaa. on ilo ilo ilo ilo olla yhdessä ! onko ? onko se todella niin ? voi muistan sen pusukujan ,pussauskopin ja maailmanpyörän? miksi ihmeessä en tohtinut, on se vaan niin väärin. TÄMÄ ON PAKSAAAAA =)))))))))))) ainakin olen kirjoittanut sanoja!! plus pienellä kirjoittaminen on erittäin hauskaa. en pidä äikästä =( mulla on huono olo ja kohta ois matikan tukiopetusta, niiiiin turhaa! en opi mtn D: plus en pidä niistä jätkistä yhtään jotka opettaja ymppäsi samaan minun kanssani : ( *HUOKAUS* h0h0 . . . ! LIIAN VAIKEA AIHE KENTIES? ehkä harkitsen sitä blogia! saa purkaa ajatuksia ja kaiken maailman tunnontuskiani, hehe. on se jännnäää. rasittaaa! tahdon pois täältä, ei ole yhtään kivaa ollla jossain typerässä lukiossa =("



...hullua, eikö?

torstai 24. toukokuuta 2012

!

Voi hyvät ihmiset. Edelliseen postaukseen viitaten, pahoittelen, että omistan mielipiteitä, sääli, ettei niitä saisi tuoda esille. Mutta pahoittelut Johannekselle "solvauksesta", jne vaikken sitä kyllä edellisellä postauksella hakenut :D Ta-daa~! Olkaatte tyytyväisiä ! Niin ja jos jäi epäselväksi niin hyvän maun merkeissä poistin kyseisen postauksen. :)

torstai 26. huhtikuuta 2012

Can anybody hear me, I guess I keep talking 2 myself

Selkärankani napsahtaa tän painon alla, kuin oksa sun askeleen alla.

Painuu kumaraan, ja niskanikamat loistavat kapeudellaan.

Nojaan tiiliseinään selkä paljaana, säröt repivät ihoni auki valuessani asfaltille.

Kirvellen ja kipristellen istun siinä, kyyneleet valuen revin rystyseni auki samoihin säröihin.

Tämä ei tunnu oikealta, täytyy asettua aloilleen, löytää se koti ja sydän, missä sekin luuraa.

Jos se onkin sielu, rikottu, revitty, poljettu maahan, poltettu ja sylkäisty päälle halveksuen.

Se olit sinä ja sinä, ja sinun tekosi, ja sinun sanasi, mutta taisin antaa sulle sen vallan.

Pidin korvani kuulolla, silmäni auki, otin kaiken sisääni, enkä anna sitä tunnetta takaisin.

Toisaalta mitä sitä ketään enää syyttämään, kaikki on loppujen lopuksi tässä mun edessä.

Pidän niistä tiukemmin kiinni kuin omasta hengestäni, aika ja kauneus valuu sormien lävitse.

Mä katson, enkä näe, peililtä kuulen vain kaikkien mielipiteet, välillä epäilen olevani sokea.

Mitä jos mä näenkin väärin, en osaa enää muodostaa omia mielipiteitä, jos se onkin harhaa.

Väännän ja käännän, pyöristän ja alennan, mikään ei tunnu hyvältä tässä kehossa, sisin huutaa.

                                 "Älä kuuntele muita, anna niiden mennä ohi sun korvien"

Mutta minä laulan: "Sometimes I hate the life I made, everything is wrong everytime."

Niin ja anteeksi, kusetin, sielu ... itsetunto.

i know-confusing-and you don't understand-but i feel bad man-so who cares-?

tiistai 17. huhtikuuta 2012

7 faktaa.kiitos.tiina

Ohjeita:
                  1. Kiitä haasteen antajaa linkittämällä hänen bloginsa postaukseen
                      2. kirjoita 7 faktaa itsestäsi
                          3. lahjoita tämä haaste 15 bloggaajalle (pyh ja pah)

No kiitos Tiina tästäkin pienestä ilosta... :)

1. Mää sössötän ja änkytän aina kun hermostun, tai yritän heittää hauskaa läppää. loppujen lopuksi ihmiset päätyvät nauramaan mun sekaville selityksille kun yritän selittää miksi se mun juttu oli hauska..

2.Tää on varmaan hirvein paljastus ikinä. Tupakoin, paljon, ylipäätänsäkin tupakoin. Hah, sanoin sen, i'm so dead.

3. Yleensä jos mulla alkaa leviämään pää, (eli stressaan liikaa asioita), kirjoittaminen auttaa, esmes tänne blogiin tai ihan paperille. Eikä sen tarvi olla sellasta henkeen ja vereen vakavaa "miksi minusta nyt tuntuu tältä trallallalaaa", vaan mulle annetaan aihe ja mä kirjoitan siitä mitä ikinä mun mielessä pyörii. Nimimerkillä kirjoitin kerran kivestä veikeän stoorin.

4. Olen aivan hirveä lässyttämään jos mulla on yhtään sellainen olo. Lässytän niin ystäville kuin omalle kullalle. Varsinkin sille omalle murulle, voi lässynlässyn kun osaat olla taas niin ihana ja voi lutunen kun teit ruokaa, oi ah muru anna pusu, halaa tiukemmin, Ihanaa!

5.Edellisestä tuli sitte mieleen tämä hellyydenkipeys♥ Jos tekee yhtään mieli olla lähellä niin se 10cm:n päässä istuminen _ei riitä_. Pittää olla liki ja ihossa kiinni. No ehkei ihan, mutta melkein. Onko muuten kivempaa kun oma muru kutsuu "Kuolanaattoriksi"? Ehkä pussailen sitä liikaa aina välillä.

6. Mulla on mieletön fetissi että mulla pitää olla aina puhtaat kädet. Tuun hulluksi jos mun kädet on likaiset sen jälkeen ku oon pessyt niistä sitä likaa irti yli 5 kertaa.

7. Pelkään pimeetä, ja muumien mörköä. niin ja perhosia. Mulle tulee myös niitä hirveitä skenaarioita päähän kun ajan autolla ja joku auto vaikuttaa siltä ettei se pysähdykkään vaikka se tulee kolmion takaa. + kaikkea muuta tällaista kivaa pyörii mun sairaassa mielessä. :)

Tällanen hullunhuisi juttu, tsädääm! :) 


Tässä ois nää hurjat haasteet :)


Karita Camilla Heidi

ps. näitä kannattaa käydä tsekkailemassa!

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Narcissistic pain

Ollappa se joka saa myrskyn syttymään, joka näkee liekit sun silmissä.
Saada sut roihuamaan, näyttään ne piilotetut tunteet.
Nähdä kun sun hiki virtaa noroina sun otsaa pitkin, käsivarren lihakset jännittyneinä odottaisit mun reaktiota.
Lyöt, karjut, huudat Luojaa, taot sun vihan pois, kaiken sen mikä saa sut tuohon tilaan.
Niskavillat pystyssä mä odottaisin sua mun luo, sätkä huulilla, kauhusta vähän kankeana.
Kuinka sä odotatkaan mua sun luo, sä odotat mun näkevän, tuntevan sen, toivot niin paljon.
Minä vain odotan, katson kun sä laannut, rauhoitut ja tuut mun luo.
Halaat mua tiukasti ja toivot mun nuolevan sun haavat, arvet umpeen ja saada sut unohtaan.
Mut jos mä oisinkin se joka saa sen myrskyn laantumaan, se joka saa susta sen mun naisen ulos.
Mun nainen, sä olet se kaikki, ja minä olen vain minä, pahaisella persoonallani mä hurmaan sut aina uudelleen.
Tai niin mä ainakin toivon.


Mutta ei mikään mee niinku pitäis, tääkin on vaan osa mun ajatuksenvirtaa.

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

16022012

Kaksi vuotta lusittu tämän blogin kanssa, lukijoita 23 ja päälle 5000 vierailua. Tää on tällanen pikku-blogi, jossa minä kerron mun omista aatoksista. Itse asiassa voisin pitää teille elämäntilanne-katsauksen facebook päivtysten mukaan, good idea! ja aloitetaan jostain joka mullisti vähän elämääni, eli huulikorun hankinnasta, sen jälkeen edetään näillä ns. "huippukohdilla ja tärkeillä päivityksillä".


18.tammikuuta
-viime yön tuntemukset: itkua, paniikkia, huutoa ja naurua + verta = huuleni on lävistetty. thnx Karita :) ♥

21.tammikuuta
-Huisi ilta jätkien ja tyttöjen kanssa :) kiitos♥ ja anteeksi jos murisin sinullekkin sohvan sopukoista :DD "Tiina turpa kiiiii" :D♥

                                    Jani&Joni
                                  Jonne&Janika
Sonja&Janika

-"Se sieviläinen tytöntyllerö, onko se juossut pyykkilankaan ku sillä oli kaula musta ku muriaanilla?" - Karitan mummo on ihana :D

22.tammikuuta
- Päädyttiin veljentytön kanssa, Roosa 10v, että auktoriteetti = määräilijäteetti. :D J:"tiedäksää mitä se auktoriteetti tarkottaa?"
R:"no jos mää tietäisin, niin mää tietäisin tietäväni ja tietäisin tietäväni..."
J:"no se on niinku opettaja, sellanen joka määräilee!"
R:"ai joo kyllä mää tiiän! se on sellanen määräilijä! eli määräilijäteetti!"
J:"joo!" :DD


27.tammikuuta
-Tervetuloo helsinkiin!

-Junan tupakkakopissa tapahtuu: Sain kuulla etten todellakaan näytä ikäiseltäni, ja ettei minusta ota selvää olenko mies vai nainen. Niinkuin eräs nimeämäni hullu kissanainen asian ilmaisi: "Tuleeko susta isona mies vai nainen?" ja "Sää varmaan täytät kohta 16!" Ylävitonen elämänvalinnoilleni ja poskisuukko kun erottiin kyyneleet silmissä! Muistelen sua aina lämmöllä :D ♥ lisää tällasta mun elämään kiitos!! :D

28.tammikuuta
-Mua ei sitte tosiaan kannata tavotella puhelimitse nyt tästä sekunnista eteenpäin jonnekkin 18 asti, suosittelen viestejä tai fb! :) Meen Finladia taloon kuvaamaan, hähää, katotaan mitä siitäki tulee :D




29.tammikuuta
-Siskon kanssa tuli keskustelua Robinin Frontside Ollie biisistä, hänen kommenttinsa videosta : "Sehän on sellainen traaginen söpöteinihomorakkaustarina! Se Robinhan jää ihan yksin ku se Tommi hylkää sen! Se vaan seurustelee! Musta on ihanaa että teinit saa tykätä toisistaan tolleen :)" Katsottuani videon en voisi olla enempää samaa mieltä :D:D:D:D

30.tammikuuta
-Maailman paras helsingistä paluu ikinä ;)
[selitys: Tulin helsingistä salaa Karitalta ja järkkäsin itseni sen kotiin Karitan huomaamatta, se kiljui, itki ja nauroi kun se näki mut istumassa siellä, se tosiaan luuli että olin joensuussa sillä sekunnilla]

1.helmikuuta
-olipa huisi päivä :)♥

[selitys: tämä tässä, arvon naiset ja herrat, on kikkeli-eläin. Minä, Sonja, Tiina ja Jenna-miia saimme idean täyttää sen vedellä ja kahvilla, sitoa sen kiinni ja viedä sen ulos pakkaseen, jotta se piristäisi meitä tupakointi paikalla, oi iloa♥]


2.helmikuuta
-On muuten erittäin raivostuttavaa saada sähköpostia yhdeltä tutulta joka luulee pätevänsä sillä, että Haavistolla ei olisi kokemusta tarpeeksi, tämän kuvan lyhyemmän version perusteella: http://naurunappula.com/861989/sauli-vs-pekka.jpg joka siis loppuu tuohon "bitch please" kohtaan. Jännittäen odotan vastausta minun erittäin äkäiseen viestiini etten tahdo tällaista kuraa sähköpostiini joka on vieläpä niin no täyttä paskaa :) että jos vaikka jätettäisiin valistamatta sitä paskaa kaikille. suorastaan kiehun täällä.

3.helmikuuta (päivittänyt toverini Tuula) 
-Viettään iltaa parhaiden naisten kanssa! Janika & Karita ! ♥

 Jep, kuvamateriaali♥

5.helmikuuta (päivittänyt toverini Karita)
-Ja nyt ei muutako syömään ja chillailua Janikan kanssa ja sitte kullan kanssa laatuaikaa. ♥
 &
- Se tunne kun kävelet panini kädessä autolle, se putoaa, leviää maahan, koukit täytteet ja syöt paninin hangessa dipattuna kun ystävättäresi nauraa vieressä. Hyvä tunne. Ja ihan hyvää paninia oli...

(tämän päivitin ihan itse)
-Semmonen viikonloppu! :D varpaita ja paniineja, kyyneleitä, verta ja hikeä, ja paaaaaaaaaaaaljon ajelua! Thnx mates! :D

-Yritin nätisti piirtää sen numeron sinne äänestyslappuun, voi se riemun tunne kun lappu tippui laatikkoon, i've done it! :) Karitan kanssa kebabrullia, ah ja voih kebabinpyörittäjät! ;D

7.helmikuuta (päivittänyt toverini Karita)
-makiat lhpäivä! ;) ja nyt akat tekkee mulle jotaki jäpyliä! Ei kivaa.. Janika and Tuula on tämän takana. Äsken huivi silmillä, nyt odotetaan noutajaa.

(päivitin peräti itse)
-grrr mikä ilta varattuna Karitalle ;) eikä se tiiä mittää! lällää mulla on tylsää

(päivittänyt toverini Karita)
-Janika mun vaimo on, ja Tuulakin on hoito verraton sen jälkeen tulee lemmikkini suloinen, sopuli- Annukka, kovin poloinen.
Ai, ihanat naiset, ja huippu Janksun ylläri ♥

10.helmikuuta (päivittänyt toverini Kirsi)
- Road rage....Janika,Suomen agressiivisin autoilija :DDDD Kusi sukassa saa olla vieressä ku ei uskalla mittään sanoa :DD haha))
 tämän se linkitti päivityksen ohessa..

11.helmikuuta
-Tilannekomiikkaa parhaimmillaan: Autossa minä, Tiina & Sonja, mietin että ohitanko, päätän että ohitan. Edessä näkyy kaukana auto tulevan vastaan ja Tiina karjaisee että etkä ohita kun olen jo toisella kaistalla, vauhti kiihtyy ja kun olen ohitettavan auton vieressä alan toistamaan kiihtyneellä äänellä "NYT HIRVITTÄÄ, NYT HIRVITTÄÄ, NYT HIRVITTÄÄ, AAAA!" ja ohitus on ohi, Tiina kiljuu/karjuu että AARRH JANIKAA SANOIN ETTET OHITA ja toistaa tämän "nythirvittäänythirvittää" :DD että sellainen kuski teillä..♥ +Kirsi sai vähän osviittaa kuinka stressaan auton ratissa ja sain tittelin Vuoden Agressiivisin kuski! :D

-Mökille, oi voi, katotaan soitetaanko mulle sunnuntaina sitä darrapuhelua make@radion suorasta lähetyksestä, sitä odotellessa, hahah :D



13.helmikuuta
-"Täällä Iida & Simo Make@Radiosta, huomenta, onko darra?" "no mitä nyt vähän." "Asteikolla 4-10, kuinka paha darra?" "Mmm, 2!" ..... Niin ja näitä ihania irrallisia lauseita : "No eilenhän tuli otettua ... ja päädyin nukkumaan eri paikkaan mitä oli tarkoitus.." "Ei kait tässä, heräsin noin viis minuuttia sitten kahden naisen välistä..!" ja Karita huutaa kesken kaiken: "AAAAA MIKÄ DARRA!" Kiitos toverit ♥

(päivittänyt toverini Riikka)
-Maailman vammasin maanantai sekä juonto ikinä, eihän siitä mitään hyvää voi seurata ku joutuu Anun ja Janikan kans samaan studioon. :-D

(illalla mieli ei ollut parhaimmillaan)
-Jos mä oisin tiennyt, mä oisin estänyt sua menemästä muualle, tuu hitto tänne, vittu mä nainen itken sun perään. :'(

-forced to sleep here, please forgive me my weaknes and my mindles doing and going. don't care is this written right, 'cuz this story is still unwritten.

-Somebody tell me why I'm on my own, if there's a soulmate for eveyone? (linkki)

14.helmikuuta (päivittänyt toverini Karita)
-Rentua tyttöjen kanssa hunGinGolla :) Tuula&Janika
Makioita ystävänpäivälahajojaki. ♥

(minun pieni rageni facebookin iloista♥)
-AAAAAAAAAAAAAAAAAARHHHH SAATANA, HELVETIN AIKAJANA HELVETTI. VOIKO VITTU OLLA TODELLISTA ETTÄ HIIRI LIPSAHTAA SIIHEN SAATANAN NAPILLE JA SITÄ EI VOI PERUA ................................................... AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAARRRRRRRRRRRRRRRHHHHHHHHHHHHHHH

-ai niin, yksi kiva asia tässä päivässä, google on inanana, hyvää ystävänpäivää ja käykää kattomassa se Google vielä ku kerkeätte! ;)

16.helmikuuta
-linkitettyjä biisejä ja kyllä näilläkin on merkitys :)

-voi hevelentti, tatuointitatuointitatuointi, on kohta ranteeessaaa! sitä ennen navettaan. o_O
[selitys: Karita osti ystävänpäivälahjaksi minulle tatuoinnin, siitä tulee selvitys myöhemmin kun se todella on mun ranteessa, ehkä paras lahja ikinä btw♥]

(päivittänyt toverini Karita)
-3h luotu paskaa ja seuraavat 3h luodaan paskaa. Mukavaa tämä navetointi! Ja takasi töihin. ♥

17.helmikuuta
-Eilinen paskan luonti tuntuu nyt alaselässä, kyllä, eilen loin vasikoiden paskaa ulos karsinoista, 5h, Karitan kanssa, oli nautinnollista. ♥ paina tykkää jos sinäkin osaat kuvitella minut näissä hommissa! :) [tästä btw tykkäsi 7henkilöä]

18.helmikuuta (päivittänyt toverini Karita)
-Huippua laatuaikaa Janikan&Susanna Kaisan kanssa. ♥
Elokuvia, mättöä ja nakkia!

(päivittänyt toverini Susanna)
-HUIPPUJEN Karitan ja Janikan kanssa leffamaratooni ja himona mättöä... korjaan* ne syö meidän ruuat ja mä teen ruokaa niille :)
ps. Karita on paras. ♥
pps. Kyseinen henkilö istuu selkäni päällä juuri nyt kun olen tietokoneella.
ppps. Selkäni taitaa mennä rikki näillä sekuneilla.
pppps. HELP`!`!`!``!?!?!!??!"?=!"!"

(yhteenvetoni kaikesta tapahtuneesta)
-Ollut taas mielenkiintoista meininkiä toverini Karitan seurassa: on luotu paskaa, nenästäni on tullut verta ja huuli on samalla tirpastu auki, hellyttelyksi aamiainen tarjoiltu sänkyyn, mustelmia hankittu vähän lisää, uusiin ihmisiin tutustuttu ja kaupan päälle todettu, että en käy enää turkinpippurissa ilman toveriani! + Autolla on huristeltu ylivieska-alavieska-haapajärvi-akselilla taas vaihteeksi, ja Gospel-kahvilassa vierailtu med Joni :D:D oikeasti tämäkö normaalia? kyllä.

ja viimeisin tapahtumani,, dun dun dun.!
-"kaikki muuttuu, mutta antaa sen muuttua, tajusin tänään että ...." (linkki)

Tässä tällainen aikajana (argh) toivottavasti tykkäsitte ja kiitos kaikille muruille, jotka tosiaan on mun elämässä ja tajuaa näitä mun elämänmuutoksia ja mielialanvaihteluita, tämä on parhautta, kiitos! ♥

maanantai 13. helmikuuta 2012

Mä toivon että olisin tajunnut aiemmin

"Missä on se ihminen joka kaikkien niiden pientenkin riitojen jälkeen osasi olla mulle se joku lähes ainoa joka sai minut hyvälle tuulelle? Se on mun silmissä niin viaton vaikka sen puhuessa tuhmia voisinkin saada orgasmin pelkkien sanojen värähdellessä ihoni läpi. Sen kanssa kaikki on ainutlaatuista ja jotenkin aina joka kosketus on kuin ensitapaaminen, oli se sitten hali.. Syli tai joku muu. Se on aina vaan niin jotenkin kylmiä väreitä aikaan saava reaktio ja tunne joka kumpuaa jostain viimeisistä elimien rippeistäni. Haluan sen luokse, nyt heti. Mutta se ei halua minua sinne huolestuen seurauksista, haluan sinne nyt heti. Älä välitä mitä muut sanovat, älä yritä tehdä maailmasta parempaa, ota minut ja tee minusta parempi, edes puolikas ihminen. Tiedän että pystyt siihen jos vain haluat yrittää, tai jos edes haluat antaa minulle palan itsestäsi että pystyn hengittämään. Auta kestämään vastaan tätä olentoa joka kutsuu minua vääräksi minäksi oikean sijaan, olentoa vastaan joka haluaa minut mestattavan roviolla. En pärjää yksin, enkä haluakkaan."

Tällaista tekstiä on raakaa lukea itsestä, varsinkin jälkikäteen. Tule mun luo muru..♥

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

"Tee mulle runo!"

Mä tartun sua takaraivosta, hellästi riuhtaisen hiuksista lähemmäs.
Katsotaan silmiin ja etsitään vastauksia toistemme huulilta.
Mun silmät harhailee sun solisluilta kaulavaltimoon ja näykkäisen hellästi korvastasi.
Alan vihdoin tottua sun lämpöön ja läsnäoloon, miten enää pärjäisinkään ilman?
Pienellä hymyllä ja viattomalla katseella riisut mut, täysin alastomana seison rinnallasi.
Saattaisin mahtua sun kämmenelle, niin pieni minä olen sun katseen alla.

Ja kun sä nostat mua, mä tarraudun suhun hajareisin,
vaikka tiedän ettet päästä mua putoamaan.
Ja öisin kun mun sieluni huutaa punaista ja purppuraa,
mä kietoudun sun käsivarteen, pakenen karkuun niitä kyyneliä,
niitä jotka piirtäis mun kuvani lakanoille ilman sua.
Voi kuinka mun lakanat lainehtis niistä huudoista!
Se menis just niinku kauhuelokuvissa.
Liekkimerenä mun lakanat huutais mua jatkamaan,
imisivät kaiken pahan hiljaa paikallaan kuunnellen,
mut yöllä kietoisivat kehoni piikkilankaan,
jokainen hengitys raapisi uuden arven ja avaisi vanhat.

Mut mä tiedän ettet sä antais käydä niin,
sä halaisit mun pelot ja paholaiset mun koko kropasta.
Sä kuiskaisit niille, että mut on varattu täksi yöksi.
Sä tappelisit musta sun purruilla kynsillä ja hassuilla hampailla,
niillä jotka puree mua tilaisuuden tullen enemmän kuin laki sallii.
Oot oppinut mistä mä tykkään, jopa säästät sun yhtä kynttä vuokseni.
Oikeastaan vain siksi, että voisit raapia sillä ihoni rikki ja saada vereni valumaan selkääni pitkin.
Samalla kokea sen huuman, kun saat minut kiljahtamaan
ja tarraamaan ihoosi entistä tiukemmin kiinni punaisilla kynsilläni.
Pian nukahdatkin vierelleni, hiljalleen silmäsi sulkeutuvat ja jään odottamaan,
että karistitko nukkumatinkin kannoiltani tänä yönä.
Olen vain sinun kunnes nukahdat ja vielä jokin kerta otat minut unissasi kainaloosi, 
siellä voisin nukkua seurassasi seuraavaan yöhön saakka.

hope you like it

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Viikon missio: Don't go home

Do, did, done. Viikkoon en oo käynyt kotona. Toverini Karita haki minut kotoa ennen keskiyötä sunnuntaina ja siellä vietin ensimmäiset päiväni. Lopulta siirryin Karitalta Tiinalle ja vietin tän viikonlopun alavieska-ylivieska välillä. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta mä en kadu hetkeäkään. Oon saanut vähän aikaa miettiä tätä mun tilannetta kotona. Mutta vaikka mää kuinka mietin, en oikeastaan saa siitä hirveästi selkoa. Ehkä eniten mietin, miten kaikki asiat oikeasti menee päin helvettiä, mutta silti musta tuntuu että mikään ei vois kaataa mua. Tuntuu, että mulla on sellanen tukiverkko, etten kallistu tästä edes yhtä millimetriä. Ja mä tiedän, että mun pitäis soittaa mun ihanat ystävät läpi, kertoa vaan kaikki mikä painaa ja kysyä et hei miten siellä menee. Jostain syystä, ensimmäistä kertaa elämässäni, otin aikaa oikeasti itelleni ja unohdin vaan kaiken pahan mitä ikinä mielessä oli. Uskomatonta.


Niin ja mikä myös on mieletöntä? Näinä päivinä mua ei oo tarvittu pitämään huolta, tällä viikolla mä olen tarvinnut muita. Mua on kirjaimellisesti kannettu, mua on vedetty ylös hangesta ja silitelty selkää kun oon ollut huonoimmillani. Mulle on annettu paikka jonne paeta, mulle on annettu jopa peitto, minkä alle piiloutua. Oon saanut olla kainalossa pikkuisena ja vain hengittää. Oon saanut lauleskella, olla ja rellestää. Tiedän ainakin yhden joka hyppii riemusta kun se lukee tän postauksen, ja tätä lausetta se odottaa varmaan eniten : Mä myönnän, minäkin olen pieni ja heikko, kiitti kun oot isompi marsupilami 


btw, harvempi tietää etten pysty olemaan jätkien kanssa yhtään, mutta nyt oon saanut huomata, että jotkut osaa olla ihan huippuja, sekin on uskomaton fiilis, että osaan puhua niille ja keskustella niiden kanssa. Kai se seura tekee kailtaisekseen? Mulle on tullut niin mielettömästi uusia juttuja, sanoja ja tapoja. Jopa "paikallinen murre" alkaa tarttua. Tällaset asiat saa mut tunteen, että kaikki on hyvin, kaikesta huolimatta.


Elämästä on tullut viikossa varsin mielenkiintoista, mä tykkään tästä näin. Nyt mä ymmärrän enemmän itsestäni, kuin silloin kun aloitin tän kirjoittamisen tunti sitten. Hassua.